Autohuolia = rahanmenoa...

Jälleen todistettu se, ettei köyhän kannattaisi ostaa halpaa.. :( Nyt pihalla seisoo Volvo s80, -99 täysin toimettomana, kun hajosi viime lauantaina. Onneksi sippasi tuohon meidän "kotitielle", ettei meidän Joosen kans tarvinu kovin pitkää matkaa patikoida lauantaiherkku-ostosten kans.. Huoltomiehen sanoin auto on tällä hetkellä för mitätön, niin kauan kunnes siihen vaihetaan koko kone... ELI,joko pitkiä aikoja yhellä autolla sumpliminen tai sen farmarin hankinta, mikä on ollut mielessä siitä asti, kun päätettiin se koiranpentu ottaa. Onhan nuita tullut vastaan jos minkälaisia autoja, mutta millä aivoilla nyt sitten ratkaista, tarvitaanko vielä toisenakin autona dieseliä vai ostetaanko suosiolla bensa; minun ja lasten käytöllä kun ei hirveästi niitä kilometrejä kerkeä viikon aikana kertyä. Ari hankki firmalle jo dieseli pakettiauton, mikä oli väistämätön ostos. Ja mihin merkkiin luottaa..? Minulla on oma auto (mikä nyt menee siihen tulevaan farkkuun vaihdossa) toiminut moitteettomasti, mutta saman merkin uudemmat versiot maksaa hunajaa... Toivottavasti pääsemme yhteisymmärrykseen asioista, Ari kun haluaisi toiseksikin autoksi dieselin. Palaamisiin, toivottavasti uuden auton kera! ;)

Kiljumisen riemua!

Ai että kuinka ihanaa on seurata melkein puolivuotiasta tytöntylleröä hänen oppiessa uusia asioita! Ryömimisen tai konttaamisen oppiminen ei ole enää kaukana, siihen malliin itseään nostelee mahalla ollessaan! Tänään tosin hän oppi sen, mitä jo kauan on odotettu...KILJUMAAN! :D Aiemmin Vilman suu on vääntynyt ilkikuriseen, kaksihampaiseen hymyyn, keuhkot täyteen ilmaa ja antaa palaa! Tosin...ääntäkään ei kuulunut, vain yli-innostuneen pikkumyyn pihinää :D Tänään tapahtui pienen tättärän läpimurto. Sama valmistelu ja siitä se lähti. Kiljumista, kiljumista, kiljumista ja vielä kerran kiljumista. Mitenpä siinä pokkasi pidät, kun toinen koki onnistumisen, kehuahan sitä pitää! Tosin vetäydyttiin kodinhoitohuoneeseen jatkamaan harjoituksia, että isoveli saa nukkua rauhassa :D Vielä rättiväsyneenä piti saada vähän kiljua, vaunuissa mahallaan maaten; tättärä kun on päättänyt, että nukahtaa vain vaunuihin. :)

Teki mieli itsekin hiukkasen kiljua, sillä pyörähdin rakennuksella alkuillasta...huoh ja isompi HUOH! Joo eteneehän se, pikkuhiljaa, mutta kärsimätön kun olen, en voi sietää sitä, että jotkin pienet asiat venyy. Paras varmaan näin kotisohvalta antaa valituksen ääntä, kun on avaimet käteen valittu, mutta harmittaa se silti, että keittiö ei ole täysin valmis VIELÄKÄÄN! Yhden kaappiryhmän päältä puuttuu edelleen se sama koristelista, vaikka tänään kävi jo toinen Topi-asentaja... Tulkoon sitten vielä kolmas asentamaan sen yhteensä noin puolen metrin mittaisen koristelistan, eipä ole meidän päänvaiva. :/ Iloinen uutinen on se, että huomenna tulee se lattia-asentaja ja sähkömies. Niidenkin olisi pitänyt alkuperäisten puheiden mukaan tulla tänään. Turhaan ilmeisesti siltikin stressaan, sillä näillä näkymin(!!!) kuitenkin pääsen perjantaina siivouspuuhiin, kun Joose menee yökylään ja Vilma naapuriin- mummulaan! :) Taidanpa ottaa lasillisen kuplivaa, laittaa napit korviin ja antaa imurin ja rätin laulaa laulujaan... ;) 

Ajatuskatkos

        Ja niin on tämän mamman jalat kulkeutunu paikallisen kahvila/viihderavintolan tiskin taakse! Ja huomatkaa, että tiskin taakse! :D Täällähän sitä tottui olemaan reippaan kahden vuoden ajan melkein jokapäivä, nyt keikkaluontoisesti auttelen omistajia, kun olisivat joutuneet olemaan yötäpäivää töissä ilman apua. :) Mukavaa vaihteluahan tämä on, ja kun vielä tietää, että tämä ei ole jatkuvaa, niin mielelläni auttelen. Kaikki muistui mieleen, kun perjantaina tänne tulin, ihan niinkuin en koskaan olis ollutkaan pois. Ainoa mikä meinasi tuottaa vaikeuksia oli kahvinkeitto..en muistanut montako lusikallista täytyy laittaa pannulliseen! :D Toki tänäänkin on pakko mennä talolle heti kun pääsen, olis vielä hommia tekemättä ja aika loppuu kohta. Tuntuu että se loppuu kesken. Tänään vuorossa keittiön lattian siivousta (sen mitä ilman imuria pystyy) ja saunan laatoitetun seinän pesua. Kuvia projektista luvassa myöhemmin! Nyt palvelemaan janoisia (jokseen tuttuja :D) asiakkaita..

Kolme viikkoa ja neljä päivää

Nii-in, kolme viikkoa ja neljä päivää aikaa siihen kun talon tulee olla luovutusvalmis! Tässä hieman kuvapäivityksiä meidän "raksalta", joka yhä enemmän näyttää jo asuttavalta kodilta.

                                                             

                                               
                                             Kodinkoneet odottaa asentajia

                                             

                                              Keittiöstä tulee mukavan raikas

                Kodinhoitohuoneesta tuli ihanan lämminsävyinen

                                       
                            Erittäin tyytyväinen suklaanruskeisiin kaapinoviin!

Tänään oma muurarimme oli laatoittamassa kiukaan takusta. Ensiviikolla tulee lvi- ja sähkömiehet, sitten lattiat ja sitten listat. Viimeiselle viikolle jää noin neljä päivää aikaa siivota koko talo näyttelyä ajatellen. Toivotaan, että vielä aikataulu hiukkasen nopeutuu.. :)

Laattaa laatan viereen

    Tänään se laatoittaja aloitti sitten oman lyhkäsen urakkansa. Kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, tuulikaappi ja takaneduslaatoitus ovat huomenna valmiit! Aikoi olla tänään pidemmän päivän ja huomenna tulla aamusta tekemään loppuun. Kuinka ollakaan, kalusteet saapuvat alustavien toimitustietojen mukaan 14.pvä eli ensiviikon keskiviikkona! Asentajat tosin vasta loppukuusta/lokakuun alussa. Eli toisinsanoen, tämän riemunkiljahduksen jälkeen kiljahduksia kuuluu vasta pitkän tovin jälkeen :D

Kiljahdanpa myös, että maanantaina lähdetään Haaparantaan, Ikeaan, ostamaan loput kalustehankinnat mitä olen sinne suunnitellut! Lähdemme maanantaiaamuna ajelemaan, puotetaan lapset äitilleni Ouluun ja tiistaina matkataan sitten takaisin. :) Reipasta viikonloppua kaikille!


(tässä kuvia suunnitelluista hankinnoista)

Meidän makkariin valaisin. Saa luotua myös romanttista tunnelmaa, kun sytyttää oikeat kynttilät ;)

Takan viereen "lukunurkkauksen" valaisin

Jooselle lastensänky

Vierashuoneeseen pöytä, toimii myös tietokonepöytänä tarvittaessa

Meidän makkariin liinavaatekaappi

Muuttoon aikaa 7vk!

Miten aika meneekin niin nopeaa? Puiden lehdet alkaa putoilla, kellastua ja käpristyä, illat on pimeitä ja kynttilöitä on taas “luvallista” polttaa. Aamun henkäys on kosteanraikas, utuinen mutta silti pirteä, päivät on vielä lämpimiä mutta harmaita ja illan tullen syvä pimeys nielaisee kaiken muun paitsi katuvalojen kajon.. Vastahan oli jo aamulla aika avata ovi ja toivottaa lämmin henkäys tervetulleeksi, todeta mittarista klo 9 aamulla että kuuma päivä tulee, kun elohopea oli siihen mennessä kohonnut jo 20.. Toisaalta minua, syksyn lasta, ei haittaa vaikka päivien tukala kuumuus on ohi! Rakastan kesää, kun on lämmintä ja ihmiset iloisia, mutta liika on liikaa! Olen yleensä mieluummin pitkähihaisissa paidoissa ja pitkälahkeisissa housuissa, mutta jos mittarissa tykyttää +35 astetta, teen itsestäni lähinnä naurunalaisen! Eikä noilla lämpötiloilla enää auta se minihame ja tuubitoppikaan, siinäs hikoilette! :D
Miten se onkin, että näin syksyn saavuttua, ihmisillä tulee jokin paniikki laittaa pakkaseen kaikenmaailman ruokatarpeet? Onhan ne kaupat auki talvisinkin! Jokin alkukantainen perimä ilmeisesti. Totta puhuen omaa pihaa laittaessa on tullut mieleen, että mikä sen mukavampaa kuin käydä poimimassa omenat ja marjat, tekasta hillot, piirakat ja mehut ja joka kerta kun vieraita tulee, saa hiukkasen kehua, että “ite on tehty, ja omien puiden omenoista tottakai!”. Se antaa tehokkaan kuvan, vaikka aina ei niin jaksaiskaan olla turbovaihteella liikenteessä! :) Tästäpä heräis vielä kysymyksiä…Miksi joillakin (varsinkin meillä äiti-ihmisillä) on alitajuntainen tarve näyttää kanssaihmisille oma tehokkuus? Miksei joskus sallittaisi ääretöntä laiskuutta ja saamattomuutta?
Talolle kuuluu hyvää, kiitos kysymästä! Tai no… sitä samaa kuin viimeisen kuukauden. :D Täälläpäin ei ole nyt tapahtunut mitään, ilmeisesti muita projekteja on viety eteenpäin ja meidän talo saanut odottaa vuoroaan. Olikinhan se aikataulua hiukkasen edessä. Tapetit siis seinässä, kuin myös maalit. Takkakin on jo valmis, meidän maalausta vaille.  









   



Kodinhoitohuoneeseen valitsin rusehtavan sävyn, lattiaksi tulee valkoinen laatta ruskealla saumalla















Keittiössä on vaalea/beige raitatapetti. Halusin keittiöön hiukkasen vanhaa aikaa. Lattiaksi tulee harmaanruskea tammi-laminaatti (Grey Oiled Oak)  kuten muihinkin- ei kosteanpaikan- tiloihin.



Yksi huone, josta näin aluksi tulee lasten leluhuone, on vain valkoiseksi maalattu. Sinne vielä mietin eri vaihtoehtoja, josko piristäis ilmettä jollain hauskalla sisustustarralla, sopivaa vain ei ole vielä osunut silmään. Ei vain viitsitty tapetoida millään, jottei sitten niin paljon harmita löytää ensimmäinen kuulakärkikynän jälki…



















Vain maalausta vaille!
Takasta tuli juuri sellainen kuin ajattelin. Muurari onkin kummisetäni, joten uskalsin antaa vähän tiukempiakin ohjeita. Toki aika paljon sain myös vinkkejä kokeneelta muurarilta! Kyllä kelpaa talvella kylpeä takan lämmössä!

Nyt vain jännityksellä odotellen laatoittajaa, sitten sen alkaa jo vihdoin tajuamaan…Saadaan kohta muuttaa IKIOMAAN kotiin!


(julkaistussa tekstissä kuvat eivät ole ollenkaan niin, kuin ne sinne asettelin. Suokaa anteeksi sekavuus)

Reissuja ja suuria suunnitelmia

 

Hôla!

Taas on pitkä aika vierähtäny ku viimeksi kirjoittanut. Tähän pariin viikkoon on mahtunu kaikenlaista. Käytiin Arin kans Lapissa lomamatkalla (siis sillä kihlajaismatkalla :P) ja upeat maisemathan siellä on. Ei se auta vaikka niitä kuvaillaan ja kerrotaan niistä, kyllä ne pitää itse nähdä ja kokea! Monet minut tuntevat ei ehkä uskois, mutta siellä meikäläisestä kuoriutu kyllä oikia “Eräiita” :D Tosin yks seikka mikä autto siihen paljoki oli se, ettei itikoita ollu juuri ollenkaan! Enempi niitä täällä on ollu, tai sitte ne vaan ymmärsi väistyä ku menin sinne. Kiusakkoon niitä jotka sitä kestää…
Matkalla sinne meinas jo usko loppua, kun niitä “mahtavia tuntureita” ja “karuja maisemia” ei tosiaan alkanu näkyä eikä pahemmin kuuluakaan, mutta Saariselälle päästyä viimeistään huomasin, miten täysin erilainen paikka se on ku tämä silmän kantamattomiin ulottuva tasanen peltoaava… Lauantaipäivänä mentiin Kaunispäälle ja Sovintovaaralle sekä tietty reippailtiin reilu 285porrasta karhunpesäkivelle ja portaiden yläpäähän näköalapaikalle.

Välissä käytiin syömässä Rakka-ravintolassa ja taas mentiin. Seuraavaksi Ari näytti kullanhuuhdontapaikat ja eräitten tuttavien asutuksen Sotajoen  varrelta. Kyllähän sinne olis tarttenu useamman päivän, että paikasta olis kunnolla kerinny nauttia, mutta suunnitelmissa onkin tehdä samanlainen reissu enskesänä! Sitä odotellessa!

 

Hiphei, talolla tapahtuu! Tapetointi ja maalaus on huomenna valmis! Kyllä tänään jo näki, että nätti koti siitä tulee –ja miksipä ei tulis. :) Valkosen sävykin oli hyvin valittu, ei ihan valkoinen kaikessa valossa, taittaa hieman purppuraan kun oikeanlaisesta kulmasta katsoo! Varmaan valittu vähän vahingossakin, mutta sattuuhan niitä onnistuneitakin vahinkoja.. :D Jos joku haluaa tietää sävyn, se oli muistaakseni Palatsi K503. Kodinhoitohuoneestakin tulee kivannäkönen, valitsin sinne rusehtavan seinämaalin. Kuvia myöhemmin sitten kun saan otettua niitä. Keskeneräistä ei saa arvostella ;)

Ai niin ja päätettiin ottaa koira. Isällä on käynyt se nimenomainen onnistunut vahinko; Husky on astunut Labradorinnoutajan! Niistähän voi tulla aivan komeitakin koiria ja niitä kuulema nimitetään aivan Siperiannoutajina. Soveltuu kuulema hyvin perhekoiraksi ja haluaa tulla hyväksytyksi täysivaltaiseksi perheenjäseneksi. Virtaa pentukoirasta (ja eikös kaikista pentukoirista) kuulema löytyy ja omaa luonnetta, mutta sehän ei meidän perheessä ole enää uutta! ;) Tarvitsee paljon tilaa juosta ja selvät rajat ja säännöt niin ei ongelmia. Liian pitkäksi aikaa jos jättää yksin saattaa ongelmia ilmaantua, mutta pienet lapset jo pakottaa siihen että harkitsemattomia pitkäaikaisempia reissuja ei juurikaan tule! Löytämieni sivujen mukaan, rotu nauttii myös uimisesta ja vedessä leikkimisestä. No, mikäs sen osuvampi koiravalinta. Nyt katsellaan vaan autoa, mihin Nappeki mahtuu mukaan… (liekko nimi on koskaan Nappe, tuli vaan mieleen :> )

Nyt unten maille, kello nimittäin on jo yli puolenyön!